Opas · Hääkuvaus
Kun kuvaus jännittää — näin hääkuvat onnistuvat silti
"Emme oikein viihdy kameran edessä." Jos tämä lause on pyörinyt mielessänne, kun mietitte hääkuvausta, lukekaa tämä ensin.
Olen Atte Leskinen, hääkuvaaja Järvenpäästä, ja olen kuvannut häitä vuodesta 2016. Yhdeksän paria kymmenestä sanoo minulle ensimmäisessä tapaamisessa juuri tuon saman lauseen. Se ei ole este hyville hääkuville — se on lähtötilanne, jonka ympärille koko työtapani on rakennettu.
★★★★★ 5,0 · 7 arvostelua Googlessa · Kuvannut häitä vuodesta 2016
Te ette ole poikkeus — te olette sääntö
Kamera-arkuus tuntuu monesta parista omalta erikoisuudelta, jota pitää selitellä tai pyydellä anteeksi. Todellisuudessa se on lähtötilanne lähes jokaisissa häissä, jotka kuvaan. Harva ihminen viettää aikaansa kameran edessä, ja vielä harvempi nauttii siitä.
Tästä seuraa jotain tärkeää: hääkuvaajan ammattitaito ei ole sitä, että hän kuvaa hyvin luontevia ihmisiä. Se on sitä, että hän saa hyvät kuvat ihmisistä, joita kuvaaminen jännittää. Se on työn ydin, ei erikoistapaus.
Miksi kuvat onnistuvat, vaikka poseeraaminen ei suju
Kuvaan häitä dokumentaarisesti: suurin osa päivän kuvista syntyy hetkistä, joissa ette edes muista kameraa — naurusta väärällä hetkellä, isän ilmeestä, käsistä jotka etsivät toisensa puheen aikana. Niissä kuvissa ei voi epäonnistua poseeraamisessa, koska niissä ei poseerata.
Potrettihetkessä toimin samalla logiikalla: en rakenna jäykkiä asetelmia enkä pyydä tuijottamaan kameraa. Sen sijaan annan teille jotain tekemistä ja ohjaan vain sen verran kuin tarvitaan — asennon, suunnan, pienen liikkeen. Te keskitytte toisiinne, minä hoidan valon, paikan ja hetken. Kuvaan mieluummin liikaa ohjaamatta kuin liikaa ohjaten, mutta en jätä teitä myöskään yksin kameran eteen ihmettelemään, mitä käsillä kuuluisi tehdä.
Kuusi asiaa, jotka helpottavat oikeasti
Näillä keinoilla jännitys pienenee jo ennen hääpäivää — ja loppu hoituu päivän omalla painolla.
- 01
Valitkaa kuvaaja, jonka kuvissa ihmiset näyttävät rennoilta
Katsokaa kuvaajan gallerioista nimenomaan sitä, miltä ihmiset niissä näyttävät. Jos parit näyttävät luontevilta, kuvaaja osaa tehdä olon sellaiseksi. Tämä kertoo työtavasta enemmän kuin yksikään kaunis maisemakuva.
- 02
Tavatkaa tai soittakaa ennen varaamista
Hääpäivänä kuvaaja on vierellänne koko päivän. Kun olette jutelleet etukäteen, hääaamuna taloon ei astu vieras ihminen kameran kanssa vaan tuttu. Se muuttaa koko päivän tunnelman.
- 03
Harkitkaa kihlakuvausta
Lyhyt kuvaus ennen häitä on tehokkain yksittäinen keino: huomaatte omin silmin, ettei kameran edessä tarvitse osata mitään — ja hääpäivänä tilanne on jo tuttu. Samalla saatte kuvia, joita moni pari ei muuten tulisi ottaneeksi.
- 04
Pyytäkää potretit ilman yleisöä
Moni jännittää enemmän sukulaisten katseita kuin kameraa. Potrettikierros kahdestaan kuvaajan kanssa — ilman katsomoa — on useimmille huomattavasti rennompi kuin kuvaus vieraiden edessä.
- 05
Jättäkää potreteille aikaa
Kiire on jäykkien kuvien varmin resepti. Kun potrettihetkelle on varattu rauhallinen puoli tuntia, ensimmäiset minuutit saavat mennä lämmitellessä — parhaat kuvat syntyvät lähes aina hetken loppupuolella.
- 06
Älkää harjoitelko poseeraamista
Peilin edessä harjoiteltu ilme näyttää kuvissa juuri siltä: harjoitellulta. Ainoa valmistautuminen, jota potretit vaativat, on tulla paikalle — kaikki muu on kuvaajan työtä.
Entä vihkimisessä ja juhlissa?
Seremonian ja juhlan aikana minua ei tarvitse ajatella lainkaan. Kuvaan huomaamattomasti vieraiden joukosta, en pysäytä tilanteita enkä pyydä ketään katsomaan kameraan. Moni pari sanoo jälkikäteen yllättyneensä siitä, kuinka vähän kuvaajaa päivän aikana edes huomasi — ja juuri siksi kuvissa on aitoja ilmeitä eikä kameralle rakennettuja.
Miksi halvin ei yleensä ole halvin
Hääkuvauksessa säästäminen on siitä poikkeuksellinen päätös, että sen seurauksia ei voi korjata jälkikäteen. Kakku syödään, kukat kuihtuvat ja puku jää kaappiin, mutta kuvat ovat se osa päivää, joka jää — tai jää saamatta.
Hääryhmiä ja keskustelupalstoja seuranneena sama tarina toistuu: kuvaaja perui viikkoa ennen häitä, kuvat tulivat puoli vuotta myöhässä, tai niitä ei tullut lainkaan sellaisina kuin oli sovittu. Yleisin jälkikäteen harmittava asia ei ole se, että kuvaukseen käytettiin liikaa rahaa, vaan se, että kuvausaika jäi liian lyhyeksi tai kuvaaja valittiin hinnan perusteella.
Tämä ei tarkoita, että kalleimman pitäisi voittaa. Se tarkoittaa, että hinta kannattaa asettaa vasta toiseksi kriteeriksi — ensimmäinen on se, näyttävätkö kuvaajan aiemmat työt siltä, mitä itse haluatte muistaa.
Usein kysyttyä
Jutellaan ensin — se on helpoin ensiaskel
Kerro päivästänne ja siitä mikä mietityttää. Vastaan 24–48 tunnin kuluessa, ja saatte samalla nähtäväksi kokonaisia häägallerioita. Kysyminen ei sido mihinkään.